yhyy part.1 : Jojot ovat aloittaneet yöitkut uudelleen + jonkun sortin uhmaa olisi havaittavissa, tuloshan on se että mua väsyttää. Todella paljon... mutta enpäs saa unta, kun mietin, ajattelen ja haluan, nimittäin sen miehen. Onko mitään pahempaa kuin yksinäinen yh-äiti? No ei vissii, mutta sen olen päättänyt että epätoivoiseksi en ryhdy (niin vissiin, oon jo.).  

 

Yhyy part. 2 : Oli raskas päivä koulussa, 4h psykologiaa, käsiteltiin Kriisissä olevan asiakkaan kohtaamista, keskusteltiin kriiseistä sekä katsottiin todella surullinen video (http://opettajatv.yle.fi/tvohjelmat?show=2&id=14576&p_id=TILSU_0682296&f=3&kriteeri=3&sort=2) joka kertoi erään pojan äidin kuolemasta. Video oli koskettava ja toi mieleeni muistoja, kaikki tunnin aiheet ja asiat mitä kävimme läpi ahdisti todella paljon ja mieleni teki juosta luokasta ulos, sen jälkeen koko päivä on ollut henkisesti raskas, väsytti kovasti, en jaksanut siivota enkä oikein tehdä mitään. Onneksi pojat leikki tyytyväisenä ja sain heidät nätisti nukkumaan.

 

Kriisi... Niitähän minun elämässäni on ollut parikin kappaletta, päällimmäisin on kuitenkin sijaisäidin kuolema, olin asunut perheessä n. parin vuoden ikäisestä asti, olin 7-vuotias, äitini luona viikonloppuna kylässä, kun sijaisisäni soitti hänelle ja kertoi sijaisäitini kuolleen. Se oli shokki. En muista reaktiotani, en itseasiassa muista mitään 7-vuotiaasta 10-vuotiaaseen, sen kuitenkin muistan, että minulle kerrottiin sijaisäidin kuolleen sydänvikaan, n.14-vuotiaana sain kuulla humalaiselta äidiltäni että sijaisäitini oli tehnyt itsemurhan. Aloin syyllistämään itseäni, olinko tosiaan niin huono lapsi että hänen täytyi tappaa itsensä ? Asiaahan ei auttanut se, että bio-äitini haukkui minua paskakasaksi jne. jos en suostunut jotain hänen mielikseen tehdä... Siitäkin selvittiin, vai selvisinkö? Tunnilla kyllä puhuttiin asioiden käsittelemisestä, ehkä mä oon käsitellyt tän asian itse? tai sitten me odotellaan sitä kaunista päivää kun pää leviää.

Tälläisiä ajatuksia tänään, kertomista olisi vaikka mitä, mutta ne eivät ole sopivia jaettavia internettiin.

ps. Mua niin riivaa se Rapu ! Tänään olis kelvannu lämmin kainalo ja hyvä leffa, mutta ei ole ukosta kuulunut mtn, eikä kuulukkaan kun se on kisoissa. En enää ikinä halua ihastua, tää on perseestä.

 

 

Hei kaikki maailman matkaajat ja kotona istujat ! Unohtakaa Angrybirds, nyt uusi peli angrytwins, saatavilla vain meidän taloudessa.

Pelin kulku:

Keksi kummallekkin lapselle sellaista tekemistä mikä ei kiinnosta toista, samaan aikaan pidä huoli etteivät he pääse lähellekkään toisiaan. Haastellisinta pelissä on että annat huomiota ja läheisyyttä kummallekin yhtä paljon ja SAMAAN AIKAAN (muista että heidät on pidettävä erillään).

 

Tämä hermojaraastava Peli aiheuttaa tupakan himoa, päänsärkyä, hermostuneisuutta ja mielenterveyden järkkymistä. Pelaaminen omalla vastuulla. K18

 

Joo eli tätä peliä ollaankin pelattu muutama päivä tässä. Mielenterveys todellakin koetuksella, onneks pääsin tänään kouluun lepäämään, tosin meinasinpa nukahtaa sinne, oli niin puuduttavaa tietoa ja opettajan todella tylsiä...

 

Kuten ensimmäisessä postauksessa mainitsinkin että olen ihastunut (*teinitytön hihitystä*) niin siitä ajattelin muutaman sanan kirjoitella.

Elikkäs, niin... heh heh. Mitä sanoisin ? Outoa tämä tälläinen.. oudointahan tässä on se että kerrankin olen ihastunut henkilöön joka on ainakin jollain tasolla minusta kiinnostunut, mikä on aika noh, yllättävää. Muutaman kerran ollaan tavattu niin että hän on tullut luokseni leffaa katsomaan illalla kun Jojot nukkuu. Mukavaa on ollut, tosin koko ajan tuolta takaraivosta kuuluu ääni.. "älä ihastu, tiedät miten siinä käy, ei tule toimimaan, ei varmasti kestä. Ei ole ennenkään 'suhteet' muutamia kuukausia pidempään kestäneet niin miksi nytkään?"

Enkö voisi vaan nyt heittäytyä tähän ja katsoa mitä tapahtuu ? ilman stressaamista. Eiii en voi, koska aina pitää olla jotain mistä stressata. Argh!

Horoskoopiltaan Rapu, minä Vesimies. En 100% usko horoskooppeihin mutta pelottavan usein ne on ollut oikeassa, vesimiehen ja ravun suhde joko menee ihan pyllylleen tai sitten se on vahva ja kestävä. Katsellaan kuinka käy ;) Toivottavasti jälkimmäisen mukaan.

Koska en halua tässä blogissa käyttää ihmisten nimiä niin käytän erilaisia lempinimiä, tämä ihastukseni kohde olkoon Rapu :) mutta eipä aiheesta tänään enempää ;).

 

No mutta nyt mentävä taas pelaamaan... Angrytwins taistelu alkakoon! Kiitosnam.

Noniin, kiitoksia vain pikkusiskolle joka minulle antoi inspiraation kokeilla blogin kirjoitusta. En todellakaan tiedä mitä tänne pitäisi kirjoitella, mutta taidan kirjoitella ihan omia kuulumisiani ja tunteitani. Ketä kiinnostaa ? no ei varmaan ketään, ehkä mä teen tätä ihan omaksi ilokseni, kirjoituksia voi olla mukava lukea jälkeen päin. En ainakaan alkuun ajatellut mitenkään mainostaa tätä blogia, ehkäpä sitten kun saan kirjoittamisen sujumaan... who knows.

Voisin vaikka hieman kertoa itsestäni:

Olen tosiaan 21-vuotias lähihoitajaopiskelija, aloitin opinnot tänä vuonna elokuussa, huhtikuussa 2014 olisi tarkoitus valmistua mutta saapi nähdä kuinka käy.

Minulla on helmikuussa 2011 syntyneet kaksospojat, Jojoiksi kutsutaan, pikkuiset syntyivät rv30+4 (10 vko liian aikaisin), alku oli taistelua mutta nyt menee jo paremmin, lukuunottamatta astmaa ja korvatulehdus kierrettä.

Pidän urheilusta, mutta en harrasta mitään, lenkilläkin tulee nykyään käytyä todella harvoin ajanpuutten vuoksi. 

Musiikkimakuni on erittäin laaja, kuuntelen fiiliksen mukaan, tällähetkellä kova bändi on Hollywood Undead ! 

Eipä tässä tule muuta mieleen, kirjoittelenpa vielä illalla uudelleen jos jaksan :) Nyt lapsille ruokaa ja lenkille ! 

 

ps. Oon ihastunut.